Vauvanaskelin eteenpäin

Vauvanaskelin eteenpäin

Raskauskilot tulivat ja jäivät. Oikeastaan olen paisunut kyllä jatkuvasti hieman – jokaisen raskauden myötä ja jokaisen raskauden välissä vähän ekstraa. Olen kotona, hoitelen perhettä ja taloutta. Kotona pyörii kolme alle kouluikäistä. Mies ajaa pitkiä työmatkoja, joten olen aika lailla vastuussa koko perheprojektista. Omaa aikaa ei juuri ole, harrastamaan ei pääse, ruuanlaiton ja pyykinpesun ympärillä tämä elämä nykyään tuppaa pyörivän. Ruuan ja herkkujen suhteen mulla on pahoja tapoja: nappailen vähän väliä jääkaapista jotain – tekee mieli tai joku asia hermostuttaa tai jotain. Joskus ei edes mitään ns. syytä ole. Syöminen vaan on kivaa. Tapanani on myös syödä oman annokseni lisäksi lasten lautasille jäävät rippeet – eihän ruokaa saa haaskata sanoi äitikin aikoinaan. Lapsille mielelläni myös leivon aika usein jotain. Taikina maistuu… valmiit leipomukset maistuu… siis mulle. Kun sitten joskus saan aikaa omaan leffailtaan tai pääsen peräti elokuvateatteriin asti, niin irtokarkkeja kauhotaan kahdella kädellä. Usein loppuvat jo ennen elokuvan alkua. Keväällä katsoin jotain Jutan dieettiohjelmaa ja ihailin ihmisiä, kun niillä on niin luja tahto. En mä sellaiseen rääkkiin pysty eikä aikaa tai rahaakaan ole, mutta ajattelin kokeilla, josko jollain pienillä asioilla vois läskejä saada lähtemään. Ensinnäkin oon alkanut juomaan vettä. Se on ihan hyvääkin, kun laittaa jonkun hedelmän tai sitruunaa sekaan. Maustetut vichyt on kans tosi hyviä. Eli jos meinaan nappasta jotain kaapista, juon ensin aimo annoksen vettä. Usein se mieliteko sen muutaman sekunnin aikana katoaa. Metwursti on sellaista, jota voisin napostella paketillisen kerralla. Nyt olen vain jättänyt sen kaupan hyllylle. Ei sitä tarvitse eikä tee mieli, kun sitä ei kotona ole. Sama juttu irtokarkkien kanssa. Ei viitsi lähteä kauppaan, kun himo tulee. Kun ei kaapissa ole, sitä ei ole. Kannattaa tehdä kauppalista ja yrittää ostella vain sen mukaan – ei heräteostoja keksi- tai karkkiosastolla. Leipomista olen rajoittanut niin, että leivon vaan kerran viikossa, en joka toinen päivä. Meillä on juotu sinistä maitoa, mutta kokeilin ostaa kerrankin rasvatonta. Se on kylmänä ihan yhtä hyvää, eikä lapsetkaan ole huomanneet mitään. Näin pieniä juttuja tässä aluksi. Tuntuu, että maha ei pömpötä ihan niin pahasti kun aikaisemmin, on virkeämpi olo. Puntariin en ole mennyt vielä, mutta ajattelin, että lisään näitä uusia kevyempiä vaihtoehtoja nyt vähitellen ja yritän pitää kaupassa linjan, että en ota sitä kaikista epäterveellisintä mitä hyllystä löytyy. Katsotaan, miten käy.

-Piia 33 –

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

thirteen − nine =

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Jatkamalla sivustolle hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää

Jotta sivustomme toimisi mahdollisimman käyttäjäystävällisesti käytämme evästeitä (ns. cookies). Jatkamalla sivustolle hyväksyt evästeiden käytön liikkuessasi sivustollamme.

Sulje